Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 21.9.2016

Kekseliäs kiertotalous muuttuu sanoista teoiksi

Kommentit

10 kommenttia “Kekseliäs kiertotalous muuttuu sanoista teoiksi”

  1. Aimo Huikka

    Vaikka en kyseenalaista tätä In kankaan esittämää kiertotaloutta metsäteollisuuden osalta, niin se minkä konkreettisin perustein kyseenalaistan on metsiemme riittävyys kaikkeen suunniteltuun käyttöön kuten perinteelliseen metsäteollisuuden käyttöön että nyt Kepu-MTK hallinnon suunnittelemaan metsän käyttöön joko nesteytettynä polttoaineena tai hakkeena ja pellettinä teollisessa mittakaavassa.

    Satelliittikuvat nimittäin silmän ohella kertovat koruttomasti ja totuudenmukaisesti, että maamme metsien sisältö on todella kuin kaluttu luu. Sitä on merkittävästi vähemmän kuin kasvustatistiikalla valehdellaan olevan.

    Itse olen ilmaissut sen niin että kasvua on mutta metsä on tyhjä ja sen näkee silmällä joka ikinen joka viitsii maisemia ympäri maata katsella.

    Tarvitsemme siis sisällön palautuksen metsiimme tai sanotaan aikuisen metsän palauttamisen. Se vaan ei käy hetkessä vaan on vuosikymmenien projekti. Sitä ei edes saada käyntiin jos metsää aletaan ottamaan teolliseen energiakäyttöön.

    Siksi bioenergian propagoijat ovat todellisuuden ohittavia luontorikollisia mielestäni. Täysin vailla ymmärrystä ja tilanteen edes omalla silmällä näkemisen halua.

    Metsäteollisuudellekin olen tästä syystä suositellut mahdollisimman suurta tuontipuun käyttöä ja laivausta suurvolyymeissä vaikka Pohjois Amerikasta pitkäkuituisena ja Etelä Amerikasta lyhytkuituisena.

    Kuitupuuta on lähempänäkin, mutta joko poliittisten tai määrällisten hankaluuksien takana (Venäjä-Latvia-Puola)

    Meillä on runsaasti tienvarsirisukkoa ja puskia. Niitä on toki mahdollisuus käyttää hakkeeksikin ja varsinaisten metsäalueiden harvennuspuuta kotitalousklapiksi ja mahdollisesti pienempioen paikallisten lämpölaitoksien tarpeisiin.

    Teollisuuden hylkypuun taas voi huoletta polttaa tai vaikka nesteyttää.

  2. Aimo Huikka

    Kun tuota Inkan visiittiä Anjalankoskelle toisen kerran luin, niin ihan muun kuin metsäteollisuuden henkilönä mieleeni tuli tuosta kuitulietteestä yksi lignosulfonaattienkin käyttöalue ainakin takavuosina.

    Se on öljy-ja kaasukenttien ja miksi ei muidenkin syväporausten voiteluaine, drilling mud. Ehkäpä tuo kuituliete olisi valmiina tai sopivasti käsiteltynä riittävän liukasta tai liukastettavissa, sekä riittävän ympäristöystävällistä.

    Maailmalla edelleenkin porataan paljon ja aina tarvitaan drilling mudia.

    Siinä yksi teoreettinen käyttöajatus tuolle jätteelle!

    Jos idea toimii niin en veloita siitä mitään kun olen enemmän Robin Hood tyyppiä kuin Nottinghamin sheriffi tyyppiä :)

  3. Anneli Immonen

    Itä-Suomessa puuta ei osteta kotimaasta. Puun ja hakkeen kuljetukset Venäjältä ovat sitä luokkaa että kotimaan puut saavat lahota metsään. Ei parempaa tukkipuutakaan saa kaupaksi kun niistä ei haluta maksaa kun firmoilla ei ole puun tarvetta. Tällä tavalla koko metsien hoito jää tekemättä. On säälittävää katsella hoitamattomia metsiä.

    1. Aimo Huikka

      Aivan muutamia päiviä sitten Etelä-Saimaassa oli artikkeli, mikä kertoi Etelä-Karjalan alueen metsien hyvin huonosta tilasta ja nimenomaan liikakäytön vuoksi.
      Minulla ei taida olla siitä välitöntä kopiota tallennettuna mutta kiinnostunut sen kyllä saa löydettyä Etelä-Saimaa lehdestä

    2. Aimo Huikka

      Tällaisen artikkelin Etelä-Saimaasta löysin 23.07.2016 julkaistuna linkkikansiostani:
      http://bot.fi/1n31

  4. TP

    Kannattaisiko tosiaan käydä metsissä? Ilmakuvista päätellen ne eivät ole aivan tyhjiä, ja toisaalta jos tai kun kasvihuoneilmiö lisääntyy, tulee lehtimetsävyöhykkeen ja tundran raja pohjoisemmas.

    Mitä hyödyttää puuntuonti ulkomailta, kun se heikentää vaihtotasetta ja saa aikaan sen, että monessa metsässä näyttää siltä, kun ei ensiharvennusta olisi tehty aivan ajoissa?

    Suomessa on viljanviljelytilojakin, joita eivät investoinnit ole juuri pakottaneet 20 vuoteen – 30 vuoteen. Vaikka – ja koska – aikaa on, ovat metsät osaksi kuin luonnontilassaan.

    1. Aimo Huikka

      Olen kertonut nimenomaan silmähavainnoista koko maan alueella täydennettynä satelliittikuva analyyseillä.

      Mitä tulee puun tuontiin niin siihen pätee sama talouden laki kuin mihin tahansa teolliseen yrittämiseen, että raaka aine ostetaan ulkoa, jalostetaan jossain ja myydään taas ulkomailla ja kotiin jää jalostusarvo töineen, veroineen, kuljetuksineen, jopa pakkauksineen

  5. Anneli Immonen

    Veronmaksajina tuemme ulkolaisten puun käyttöä energiana. Venäjällä hake tehdään paksusta puusta, pistetään kerralla 150 hehtaaria matalaksi. Firmat maksavat ulkolaisesta puusta enemmän kuin kotimaisesta puusta. Suomen kansantalous ei kestä tätä. Ihmiset elää velkarahalla päivärahalla ja metsät jää hoitamatta.

  6. Aimo Huikka

    Rouvan kannattaisi vaikka lukea ajatuksen kanssa minun kommenttini.
    Niissä erityisen selvästi tuodaan esiin että puun minkäänlaista käyttöä energiaksi ei pidetä teollisessa mittakaavassa kannatettavana lainkaan, mutta teollisuuden hylkypuu kotimaassa ja rajoitettu tienvarsi ja hakkuiden siivouspuu voidaan hakettaa tai klapittaa kotitalouskäyttöön ja pienissä paikallisissa lämpölaitoksissa käytettäväksi.

    Se tarkoittaa silloin että puuta ei liioin tuoda eikä saa tuoda energiakäyttöön eikä edes viedä pellettinä Ruotsiin vientituella mitä luulen vielä tehtävän ja tehtävän myös sillä kirjoittajan mainitsemalla Venäjän puulla pelletiksi muunnettuna.

    Puuta sen sijaan, kuten olen kirjoittanut selvästi voi tuoda perinteellisen metsäteollisuuden jalostettavaksi kun jalostu-ja monet muut hinnanmuodostusosat jäävät kotimaahan ja jälleen vietäväksi eikä vain ostettavaksi valuutalla ja sitten savuksi muutettavaksi. Siinä savuksi muuttamisessa ei tuontitavaralla ole todellakaan vähäisintäkään järkeä. Energia voidaan massana tuottaa parhaiten ydinvoimalla Suomen kaltaisessa maassa

  7. Pekka

    Uusiutuvana energianakin puu on yksi parhaista. Ylituettu tuulienergia ja kokonaisuuden kannalta kallis ja riskialttein ydinvoima eivät sitä ole. Fossiilisia energialähteitä korvaavana lähteenä puun kasvun päästöjä vähentävä todellinen vaikutus pitäisi ottaa huomioon
    päästötaseiden määrityksissä. Esim. aukeiden turvemaiden metsitys
    nopeakasvuisilla lehtipuilla sitoo jo muutamassa vuodessa hiiltä runsaasti sekä puun kasvuun että maaperään, jossa se säilyy jopa tuhansia vuosia.

    Esim. sähköä sellutehdas tuottaa enemmän kuin itse käyttää.
    Pienpuun käyttö (karsittuna)rankapuuna auttaa myös metsäteollisuuden kotimaisen kuitupuun tarpeeseen , koska se lisää halukkuutta ja mahdollisuuksia metsänhoitoon.

    Kuitujen käyttö maanparannukseen on tietysti hyvä keksintö,
    mutta pitkät matkat käyttöpaikoille saattaa vähentää sen käytön yleistymistä.

Jätä kommentti