Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 18.10.2017

Jos emme Suomessa tee puusta tuotteita, joku muu tekee

Saan jatkuvalla syötöllä ilmaisia vinkkejä siitä, mitä metsäteollisuuden pitäisi tehdä paremman huomisen rakentamiseksi. Tavoite on priimaa, mutta toisinaan vinkit ovat hintansa väärtejä.

Puusta pitäisi tehdä arvokkaita tuotteita. Eikö enää luoteta edes teollisuuden terveeseen ahneuteen? Totta kai tuotteista halutaan mahdollisimman hyvä hinta. Tehtailla käytetään kalliita raaka-aineita ja puun eri osat käytetään mahdollisimman fiksuihin tuotteisiin, jotta menestyisimme kansainvälisessä kilpailussa.

Yritykset valmistavat ainoastaan tuotteita, joita asiakkaat haluavat. Siis tuotteita, jotka käyvät oikeasti kaupaksi. Tässä on viime vuosina onnistuttu hyvin, sillä tuotanto on ollut kasvussa. Tiedossa ei ole, että täkäläiset tuotteet olisivat huonompia kuin muualla tehdyt.

Puusta pitäisi tehdä nimenomaan pitkäikäisiä puutuotteita. Kyllä, mutta sellaisia tehdään vain niistä puun osista, joista se on mahdollista. Paksuista puun osista valmistetaan tuotteita rakentamiseen. Jos puurakentaminen maailmalla yleistyy, niin vastaamme parhaamme mukaan lisääntyvään kysyntään.

Myös lyhytikäisille tuotteille on kysyntää. Koska palvelemme maailmaa, valmistamme myös sellaisia. Raaka-aineena käytämme puun osia, jotka eivät sovellu pitkäikäisten puutuotteiden valmistukseen. Esimerkiksi kartonkipakkaukset ovat puutuotteisiin verrattuna lyhytikäisiä, mutta korvaavat muovia, mahtuvat pieneen tilaan ja ovat keveitä, mikä vähentää kuljetustarvetta ja päästöjä.

Ohuesta riukupuusta ei edes suomalainen metsäteollisuus osaa tehdä paksua parrua. Hyvä uutinen on, että korjaamalla ohuita puita harvennushakkuissa, metsään jäävät ohuet puut voivat kasvaa nopeasti paksuiksi. Siten saadaan rakentamiseen kaivattuja paksuja puita.

Maailma tarvitsee biohajoavia tuotteita. Toisinaan odotukset voivat olla ristiriitaisia. Maailman merien muoviroskaongelmien myötä on kiitelty puusta valmistettuja biohajoavia tuotteita. Olkaa hyvä, vaikka ne eivät luonnollisesti voi olla pitkäikäisiä. Myös hygieniatuotteet ovat lyhytikäisiä, mutta kuluttajien suosiossa. Arkisen vessapaperin ohikiitävä elämänkaari on tietyssä mielessä jopa siunaus.

Missä ihmeessä ne tulevaisuuden tuotteet viipyvät? Uusia tuotteita ja innovaatioita kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuuden tuotteita valmistetaan kuitenkin vasta tulevaisuudessa. Silloinkin tuotteiden on vastattava asiakkaiden tarpeisiin. Kun niitä aikanaan valmistetaan, niin varmasti taas kysellään, että missä ihmeessä ne tulevaisuuden tuotteet viipyvät.

Suomen on kannettava vastuuta, kun EU tekee metsien hiilinieluja koskevia laskentasääntöjä. Todellakin. Kasvavat metsävaramme ovat vuosikymmeniä viilentäneet ilmastoa ilmaispalveluna maailmalle. Lisääntyvästä puunjalostuksesta huolimatta metsävaramme karttuvat ja viilentävät ilmastoa jatkossakin. Onko liikaa toivottu, että tällainen vastuullisuus ei aiheuta Suomelle ongelmia?

Kuka muu muka? Tuon pöllin radiosta pohtiessani, että mitä jos Suomi ei lisäisikään puunjalostusta? Jos me emme tee tuotteita markkinoille, niin joku muu tekee. Suomi kun ei ole muusta maailmasta irrallaan. Jos puita ei korjata omista metsistämme, niin ne korjataan muualla. Jos ulkoistamme puunjalostusta, niin kansantaloudelliset hyödyt ja ympäristövastuun hoitaa joku muu. Kuka muu muka?

Kommentit

10 kommenttia “Jos emme Suomessa tee puusta tuotteita, joku muu tekee”

  1. E. Turjake

    Kukaanhan ei aseta metsäteollisuutta, sen järkeviä ja jalostettuja tuotteita millään lailla kyseenalaiseksi vaan on suositeltu jopa puun tuonnin merkittävää lisäämistä ja jalostusarvon jättämistä Suomeen.

    Se mitä on erityisen selkeästi tuotu esiin on metsien ja biomassan teolliskaupallisen energiakäytön täysi vastuuttomuus muualla kuin metsäteollisuuden omissa uuneissa ja sen omasta lopullisesta hylkypuumassasta.

    Jos rehellinen asiantuntija arvioi metsän kaupallista energiakäyttöä niin arvioija ei voi päätyä muuhun tulokseen kuin sellaisen biomassan ja käytön suureen ilmasto ja luontohaitallisuuteen ja taloudelliseen hukkaan olemattoman jalostusarvon vuoksi.

    Hallituksen valitsema valheellinen bioenergian muka uusiutuva energia on totaalista sumutusta ja todellisuudessa maksimaalinen haiotanteko kaikille jotka metsästä elävät tai sitä tarvitsevat mihin tahansa.

  2. Tapani Honkanen

    Hei Ahti!

    Olisi mielenkiintoista, jos vaikka kertoisit uusista pitkäkuitutuotteistamme, joilla voidaan korvata puuvilla. Milloin ne saadaan markkinoille?

    Aikoinaan 1970-luvulla metsänarvioinnin professorit Aarne Nyyssönen ja Kullervo Kuusela laskivat Suomen metsien maksimikasvuksi 120 miljoonaa kuutiota vuodessa. Nyt metsämme alkavat lähestyä tuota rajaa. Hieno homma, että metsätaloudessamme on päästy noin pitkälle. Vielä 1950-luvun metsäinventoinnissa metsiemme kasvu oli vain puolet nykyisestä.
    Metsiä pitää kuitenkin hakata ja käyttää. Jos niin ei tehdä, ne riukuuntuvat ja kasvu hidastuu ja lopulta kääntyy laskuun. Siis tärkeintä on järkevät hakkuut nykyistä enemmän. Raakapuun tuonnin metsäteollisuutemme voisi lopettaa. Osa hakattavasta puusta joudutaan polttamaan, koska kaikesta ei voida lautaa ja paperia tehdä, koska se on niihin sopimatonta. Metsistämme ne pitää kuitenkin harventaa, jotta muut jäljelle jäävät pystyvät järeytymään arvotavaraksi.

  3. Risto Lentonen

    Puunkäyttöä tuskin vastustetaan, mutta sensijaan metsän muuttamista puuplantaaseiksi. Metsäteollisuus on monopolisoinut itselleen puunkorjuun ja se tehdään sen määrämällä tehokkaimmalla tavalla. Siinä menee metsästä kaikki kerralla. Puun kasvukaan ei ole tärkein kriteeri kun kuitupuuta halutaan.
    Monimuotoisuus näistä pelloista on kaukana.

  4. Ilkka Mononen

    Leipää ei voi syödä jja säästää samaan aikaan. Pitää valita meneekö valtaosa poltettavaksi vai tarevpuuksi kun suomen metsävarat eivät riitä kumpaakin vaikka sellutehtaat nimettäisiinkin biojalostamoiksi. https://www.youtube.com/watch?v=eg9Hz0KVxvw

  5. Ahti Fagerblom

    Kiitoksia kommenteista, tässä hieman vastauksia.

    Leipää ei tosiaan voi syödä ja säästää samaan aikaan. Mutta kakkua voi kasvattaa samalla kun sitä syö entistä enemmän. Ainakin metsävarat jatkavat kasvuaan siitä huolimatta, että puunkäyttö lisääntyy. Huisaa!

    Metsäteollisuus ostaa puuta jalostaakseen siitä tuotteita. Eli ostetaan ns. tarvepuuta, joka käytetään mahdollisimman tarkkaan. Kun tarvepuuta jalostetaan, niin syntyy ns. jämäpuuta kuten kuorta. Sitä käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon, koska se ei muuhun kelpaa.

    Metsäteollisuudessa ei tietenkään ole hinkua polttaa raaka-ainettaan. Tämän vuoksi emme ole innostuneet puuenergiavoimaloiden saamista tuista. Olemme sitä mieltä, että kaikki bioenergian tuotantotuet voisi puun osalta lopettaa. Myös ne, joita meidänkin yrityksemme saavat.

    Tulevaisuuden tuotteista en osaa sanoa mitään erityisen viksua, mutta niistä voi käydä lukemassa täällä https://www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/tutkimus-ja-innovaatiot/metsateollisuus-panostaa-uusien-tuotteiden-kehittamiseen/

    1. veikko hintsanen

      Mielenkiintoista miten Ahti puhut tukipolitiikan muuttamisesta.
      Jopa valtion tukipolitiikan metsäteollisuuden kanssa raaka aineista kilpailevan bioenergian tukien lopettamisesta.
      Tämä vaatimus metsäteollisuudelta ei ole mitään uutta. vaan vuoden 2007 KTM 16 /2007 sivun mukaisen politiikan jatkamista :
      ”Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju.
      ++++
      Metsäteollisuuden kärkihanke 2010 luvulla on ollut Äänekosken biosellutehdas.
      Sitä mainostetaan uuden ajan tuotantolaitoksena. Kysymys kuuluu !
      Miten Äänekoski olisi rakennettu ilman valtion ja eu:n kontribuutiota ?
      Miten metsäteollisuus voisi ilman valtion ja eu:n avustusta toimia ylipäänsä ?
      Katsotaanpa onko Fagerholmin puheet vain tuulen huminaa vai tarkoittaako hän todella mitä puhuu….
      +++
      Ensin valtio lupasi ja antoi 32,5 miljoonaa euroa innovaatio tukea.
      Sitten EU lainasi 275 miljoonaa euroa hankkeelle, ja takasi em lisäksi 75 miljoonaa.
      Kaiken em ehtona oli vielä että valtio laittaa 180 miljoonaa euroa logistiikkaan.
      Tätä ennen 2010 alkaen valtion teki maantie ja raideliikenne metsäteollisuuden hankintaterminaaleja nykylogistiikan tehostamiseksi (ns. Ahon komitean suosituksesta ja LVM erillisbudjeteilla) noin 200miljoonan euron arvosta.
      Ja millaiseen logistiikkaan. Sellaisen logistiikan kasvattamiseen jota vastaan EU on taistellut vuodesta 2011 alkaen. Eli EU:ssa on sovittu että raskaan liikenteen volyymejä siirretään maanteiltä raiteille ja vesiliikenteeseen.
      Juuri UPM on ollut näyttämässä oman yrityksen ristiriitaisella esimerkillään EU liikennestrategian selkeän vastakkaisen linjan mukaisen jatkumon edellytysten kasvattamisen tarvetta Suomalaisessa ei kestävän kehityksen mukaisessa kehittämisessä.
      Jo 2000 luvun taitteissa valittiin nykylinja metsäteollisuuden ehdoilla. Eli Helsingin Vuosaaren valinta ja sisävesiliikenteen kokonaisvaltaisen mahdollisuuden tutkimisen vertailun ja kehittämisen poisjättäminen kaikesta liikennepoliittisesta analyysista, niin valtiotasolla kuin omassa toiminnassa.
      Ei ole paljoa näkynyt ei UPM:n eikä valtion toimesta laskelmia siitä mitä tapahtuisi (erityisesti liikenteen energian kulutukselle ja päästöille) Äänekoskella ja koko Järvi Suomessa mikäli siellä tehtäisiin samat muutokset mitä UPM teki Ranskassa: tarkoittaisi Suomessa , että Keitele-Päijänne alueen osa hankinta volyymeista maanteiltä siirrettäisiin vesiliikenteeseen ja samoin valmiiden tuotteiden Helsingin kautta tapahtuva kuljetus muutettaisiin suoralaivaliikenteeksi Äänekoskelta keski eurooppaan (ja erityisesti sen kontti hubeihin ja jokialueille) kuten yhtiö teki Ranskassa jo 2000 luvun ensi vuosikymmenellä.

  6. Merja

    Kannattaisi ryhtyä kasvattamaan hamppua, sillä se kasvaa paljon nopeammin kuin puu. Se tuottaa neljä kertaa suuremman massan hehtaarilta, mitä puu tai metsä tuottaa vuosittain. Lisäksi se on lähes ainoita kasveja, jotka ovat kilpailukykysiä täysin eurooppalaisen tuotannon ja satotason kanssa.

    Tuhansia vuosia on hampusta valmistettu kankaita, purjeita, köysiä, naruja, eristeitä, paperia, öljyä, lääkkeitä, ruokaa ja rehua.

    75-95 % kaikesta maailman paperista 1900-luvun alkuun saakka oli hamppulumppupaperia. Hampun laajamittaisella viljelyllä voidaan tuottaa ensiluokkaista sellua ja painopaperia, ja näin korvata hitaammin kasvavaa puuta.

    Hamppu kasvaa erittäin nopeasti eikä se vaadi voimakasta lannoittamista. Hamppu kykenee puhdistamaan maaperää raskasmetalleista – näin Kiinassa ja Bulgariassa. Sitä voidaan kasvattaa valtateiden varsilla – sen sijaan että teiden varsilla kasvatetaan viljaa. Vanhastaan hamppua on istutettu perunapeltojen reunoille suojelemaan näitä tuholaisilta.

    1. Eino Turjake

      Merjalla on tuossa erittäin vahva ja perusteltu pointti. Hamppu kasvaisi oloissamme erinomaisesti ja tarjoaisi loistoluokan todella nopeasti uusiutuvan raaka aineen sekä maanviljelijöille olettaen että jotain suostuisivat ilman tukia tekemään.

      Huippuluokan kuidun lisäksi siitä saisi paljon enemmän jalostettavia kemian tuotteita kuin puusta. Se kävisi myös parannuskuituna mahdolliseen sekaselluun.

      Hamppu on ennenkin mainittu huikeana potentiaalina ja korkean jalostus mahdollisuuden tuotteena. Kiinni siitä ei vaan juurikaan mikään taho ole ottanut paitsi kalliilla pieniä hamppu öljypakkauksia myyvät “terveysliikkeet”.

      Hamppu sopisi oikeasti viljelyyn kymmeniä kertoja paremmin kuin boreaalinen puu.

      Silloin voitaisiin lopettaa myös se huijaus propaganda että metsät kasvavat enemmän kuin käytetään, kun jokainen jolla on silmät päässä voi missä tahansa metsässä käydessään nähdä että ensi vuoden risu kasvaa mutta metsä on joka hyvin harva, tasmaaksa parturoitu tai nuorta ohutta riukua vailla sisältöä vielä. Joku on todella nähnyt vaivaa kehittääkseen risun kasvusta koko metsään sovellettavan kasvu sisällön. Mallia ilmeisesti otettu ilmasto tieteilijöiden maila teoriasta

      Merjalle 10 pistettä tuon tärkeän asian noin selvästä esiin tuomisesta

  7. martti merikanto

    Hei!
    Olen aina ihmetellyt ja ihmettelen edelleen sitä kuinka puusta ei tehdä muuta kuin sellua. No nyt yritetään vääntää kaikkea muuta mutta kovi kustannuksin.
    Olen rakennusalalla toiminut n. 50 vuotta ja nähnyt siellä käytettävän puutavaran laadun. Sahat eivät osaa edes käsitellä puutaraa oikein ja keksivät omia “laatuja” jotka eivät täytä minkään laisija arvoja. Rakennusteollisuus käyttää kaikki risut ja männynkävyt rakentamiseen vaikka olisi varaa parempaan laatuun mahdollisuus. Esim. Tanskaan vietävä puutavara on tilatessa 2-laatua mutta käytännössä se on meidän parasta laatua mitä metsästä löytyy. Auta-armias jos es poikkee vähänkin tuosta laadusta niin joko se palautetaan takaisin tai sitten sen laatuluokitus tippuu huonompaan luokkaan. Ja mitä Tanskalaiset tekee siitä, no huonekaluja ym. hyödylliseen käyttöön tulevaa tarviketta. Alun perin 2-luokan tavara oli tarkoitettu kuormalavan tekoihin mutta homma muuttuu matkassa. Tämän olen itse nähnyt ja kuullut siellä asuessani parivuotta. Mutta sellua ja muuta mössöä sitä keitellään kun ei muuta osata.

    1. Eino Turjake

      Myös Martila erinomaisen paikkansapitävä havainto. Nyt ovat ilmeisesti ihmiset uskaltautuneet keskustelemaan oikeista havainnoista ja oikeista mahdollisuuksista joita ilmeisesti metsäteóllisuus ja hallitus eivär omalta vauhti ja etusokeudeltaan näe.

      On aivan loogista ja lopputulokseltaan selvää, että nykyisistä puu pelloista ja puupelto kasvatuksella ei laadukasta rakennuspuutavaraa lainkaan kyetä tuottamaan vaan tiúotetaan todellakin paletin rakennus lankkua ja pehmeää tavaraa jolla voisi pyyhkiä peffaansa siinä kuin serlan pehmo paperilla vaikka tulisi 2 x 4 toimituksena.

      Laadukasta rakennuspuuta millä on riittävä struktuuri ja lujuus rakennus-ja huonekalu puuksi ei saada aikaiseksi ellei puun anneta kasvaa valmiiksi. Se on boreaalisen puun kohdalla minimillään 50 vuotta eteläisen Suomen alueilla ja minimillään 60 vuotta Oulusta pohjoiseen.

      Siihen ikään pitäisi siis rakennuspuu materiaalin vähintäinkin kasvaa ennen päätehakkuuta. Huippulaadukkaan puun pitäisi havupuuna antaa kasvaa erikoistarpeiden osalta aina 100 vuoteen asti.
      Nyt en täsmälleen tiedä mikä on kaato vauhti puupelloissamme, mutta kun ajelen ympäri Metsäsuomea puustoa silmäilemässä niin oikeita tukkipuita on kirjaimellisesti käsin laskettavissa. Loppu 20-30 vuotiasta riukua jos sitäkään. Kun ylivoimainen valtaosa metsissämme on tuota nopean raha ja kasvatus kierron pehmeää sellupuuta niin ei tarvitse ihmetellä että rakennusteollisuudelle ei juurikaan tarpeellista raaka ainetta laatu tuotteisiin riitä.
      Paitsi tuomalla sitä laatupuuta ulkomailta.

      Minun käsitykseni on sellainen, että koko metsän hoito, korjuu ja metsien omistus struktuurin olisi mentävä täysremonttiin, minkä tuloksen otetaan kokonaisuus ja luonnonkin legitiimit tarpeet huomioon, eikä ainoastaan “hevosmiesten tallin”

Jätä kommentti