Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 19.9.2017

Huippuosaaminen ja elinikäinen oppiminen luovat pohjan Suomen menestykselle

Suomen menestyksen ja kilpailukyvyn perusta on osaaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee visiotyötä, jossa määritellään Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila vuoteen 2030. Visiota on työstetty yhteistyössä korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien kanssa ja sen on määrä valmistua kuluvan syksyn aikana. Metsäteollisuus ry näkee visiotyössä arvokkaita mahdollisuuksia Suomen kasvun ja kehityksen kannalta.

Muuttuva työelämä edellyttää osaamiseen panostamista läpi koko elämän. Visiotyössä onkin keskeiseksi kehittämiskohteeksi nostettava elinikäinen oppiminen. Korkeakoulujen roolia ja vastuuta tulee tässä selkiyttää ja vahvistaa. Korkeakoulujen ohjauksen ja rahoituksen on kannustettava reippaasti nykyistä enemmän elinikäisen oppimisen kehittämiseen. Julkisin varoin tuotetun tiedon tulee olla vapaasti saatavilla. Yksilöiden osaamisen kehittämistä tulee tukea avaamalla korkeakoulujen koulutus- ja tutkimusmateriaalit ajasta ja paikasta riippumattomaan käyttöön. Myös aikaisemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista on kehitettävä edelleen. Eri oppilaitoksissa suoritettuja koulutuksen osia tulee voida hyödyntää eri tutkinnoissa riippumatta siitä, missä ne on suoritettu. Tämä karsii päällekkäisiä opintoja ja nopeuttaa valmistumista.

Korkeakoulujen pitää profiloitua nykyistä vahvemmin ja yhteistyötä niin korkeakoulujen kesken kuin työelämänkin kanssa tulee tehostaa. Yhteistyöllä ja profiloitumisella voidaan niukkenevien resurssien todellisuudessa taata koulutuksen ja tutkimuksen laatu ja uusien innovaatioiden synty. Yhteistyöhön on kannustettava nykyistä enemmän valtakunnallisella ohjauksella ja korkeakoulujen rahoituksella. Tavoitteena on, että Suomi on kansainvälisesti tunnustettu osaamisen huippumaa – erityisesti meille tärkeillä aloilla, kuten puunjalostuksessa.

Metsäteollisuus kannustaa uudistamaan korkeakoulutusta ennakkoluulottomasti. Vision tavoitteena on luoda Suomesta paras innovaatioympäristö. Tähän päästään kehittämällä korkeakoulusektorista nykyistä avoimempi ja huolehtimalla laadusta sekä kansainvälisyydestä. Korkea osaaminen luo nyt ja tulevaisuudessa erinomaisen pohjan osaajien, yritysten ja koko Suomen menestykselle.

Kommentit

8 kommenttia “Huippuosaaminen ja elinikäinen oppiminen luovat pohjan Suomen menestykselle”

  1. Kalevi Lystimäki

    Pelkistetty ja hyvä kirjoitus. Olisin lisännyt siihen vain kolme asiaa.
    1) Ryhmätyötaidot. Niiden avulla kehitettiin maailman parhaat hissit, paperikoneet, traktorit ja mittarit.
    2) Jokin persoona-kohtainen käsityötaito. Se tuo mukanaan realismin. Aikataulut pitävät.
    3) Kehon kieli muodostaa henkilökohtaisesta viestinnästä valtaosan. Sitä opettaa paritanssi parhaiten. Insinöörikin oppii siten viestimään luonnollisella tavalla.

  2. Harri Turunen

    Kannanotto on samaa tasoa kuin viimeisen kymmenen vuotta on on humanistit hokeneet. Mutta mistä yritykset saa ammattitaitoisen työvoimansa. Suurin osa pienyrityksistä ei voi kouluttaa työvoimaa eikä ole niinpaljoa löysiä henkilöstössä että onnistuisi. Kun olen seurannut ns “ammatillista koulutusta” niin ammattiaineet on korvattu kansainvälisyyskoulutuksella, kansainvälisellä ruokakulttuurilla, valinnaisaineilla jne. Valinnaisaineissa pojat valitsee kursseja joissa on kauneimmat tytöt. Ammattiaineet jää vähemmistöön opetuksessa. Miksi sitten tarvitaan ulkolaista työvoimaa? siksi kun siellä on vielä jonkintasoista opetusta ja heillä on hyvä motivaatio. Mihin työllistetään nämä vajaa-ammattilaiset. Julkinen puoli on ollut iät ajat ollut innokas työllistämään virkamiehinä, etenkin kun jäsenkirja-asiat on ymmärretty hoitaa kuntoon.
    Suomeen tarvitaan ammattikoulutukseen kurinpalautus ja tason nosto.

  3. Veli-Jussi Jalkanen

    Koko koulutuspolun uusimisella olisi kiire mutta sen tiellä on paljon esteitä.
    Elintaparappio heikentää suurta osaa lasten oppimismahdollisuuksista jo päiväkerhoista lähtien.
    Ravinnon, lukemisen ja liikuntavalmiuksien repsahtaminen tuottaa meille keskittymiskyvyttömiä, ylipainoisia ja älyllisesti enintään keskinkertaisia kansalaisia joilla lisäksi on suuri sairastuvuus elinaikanaan.
    Kansalle tehokas sairauksia ehkäisevä terveyspolitiikka, neuvolalaitoksen tehostuminen, päiväkerhojen ja perusopetuksen täysremontti jo loisivat enemmän laadukkaita korkeakouluoppijoita.
    Julkilausumia on helppo heittää mutta lasten maailman nykytilassa ne ovat perusteettomia kun edelletykset kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille heikkevät.

  4. Liisa Nyqvist

    Elinikäinen oppiminen ja muuntautumiskyky ovat nopeasti muuttuvassa maailmassa todella tärkeitä. Sen sijaan korkeakoulutettuja on Suomessa liikaa. Yhteiskunnalle tai talouselämälle ei ole mitään hyötyä siitä, että tuhat tohtoria ja useita tuhansia dipl.insinöörejä ja maistereita on työttöminä. Monet myös ovat töissä, jotka eivät läheskään vastaa heidän koulutustaan. Työmarkkinat eivät ole kehittyneet lähes tulkoonkaan samaan tahtiin kuin koulutustaso Suomessa on noussut. On suurta resurssien tuhlausta kouluttaa ihmisiä akateemisiksi ja muiksikin työttömiksi. Mieluummin kannattaisi panostaa laatuun kuin määrään.

  5. Eino Turjake

    Olen Liisa Nyqvistin kanssa samaa mieltä. On aivan liikaa tohtoreita ja diplomi-insinöörejä jotka eivät ole tuotannollisessa toiminnassa ja sen sekä teollisen tuotekehityksen johdossa.
    Tarvitaan vähemmän johtajia, vähemmän akateemista joutoväkeä ja enemmän tuottavan suoritusportaan käytännön taitajia kuten entisiä rakennus-ja konemestareita, tavallisia insinöörejä eli nykyisen AMK tasoisia henkilöitä. Muutama ns. huippututkija riittää.
    Myyjätkin tulisi kouluttaa maan ulkopuolella ja siellä missä teollinen myynti ja markkinointi osataan. Siihen ei kauppatieteen tohtoreita lainkaan tarvita.
    Elinikäinen oppiminen puolestaan on ihan perusasenne mitä ei erikseen tarvitse painottaa.

  6. Laila H Flink

    ” Kiitokset Soile Korisevalle.”
    Elinikäinen ppinen on tärkeää, aina tuodaan esille , vanhus. Itse olen tämän mukaan vanhus, en kuitenkaan tunne niin , vaan ennenkaikkea opiskeleva ikääntyvä nainen ja nykyaikaa seuraava ihminen. ” Suomessa on paljon eriikäisiä hyvin aikaansa seuraavia ihmisiä , naisia ja miehiä. Näin mennään eteenpäin ja ollaan terveellä tavalla yhteiskunnassa mukana. “Ilolla mukana”.

  7. Lauri Gröhn

    Korisevan fraaseja on toistettu 80-luvulta alkaen.

  8. Soile Koriseva

    Hei. Kiitos kaikille kommenteista. Yhteinen tärkeä asia kiinnostaa. Koulutus ja osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä Suomen pärjäämisessä – Suomihan on noussut aikanaan juuri osaamisen vuoksi ja sama pätee edelleen. Maailma kuitenkin muuttuu ja elinikäiseen oppimiseen pitäisi viimeistään nyt havahtua muutoinkin kuin puheissa. Meillä on hyvä ja toimiva korkeakoulujärjestelmä, jonka puitteissa tuotetaan valtava määrä tietoa. Tätä tietoa pitää yhä useamman saada vapaasti hyödyntää ja sitä kautta kehittää itseään ja yhteisöä, jossa toimii. Tiedon “päällä istuminen” ei ole tätä päivää vaan suurimman hyödyn saavat ne, jotka osaavat tehdä yhteistyötä, jakaa tietoa ja oppia. Keskustelu jatkukoon – sehän on myös keskeinen oppimisen tapa!

Jätä kommentti