Lastuja on Metsäteollisuus ry:n blogi, jonka tarkoituksena on aktivoida keskustelua metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja suomalaiselle hyvinvoinnille.

  • 30.3.2017

Hallitus ei saa rikkoa kilpailukykysopimusta – veronkiristys iskisi kansainvälisimpiin yrityksiin 

Tuoreen selvityksen mukaan kilpailukykyvamma hidastaa yrityksiä edelleen, mutta hallituksen puolivälitarkastelun paineet ovat nostaneet keskusteluun kilpailukykysopimuksen vastaisen elementin.

Ajatus energiavaltaisen teollisuuden energiaveron palautusten leikkaamisesta eli energiaverotuksen kiristämisestä ei edes pyri politiikassa joskus käytettyyn silmänkääntötemppuun. Kyseessä olisi päinvastoin kilpailukykysopimuksen sekä hallitusohjelman suora rikkomus, joka toimisi molempien tarkoitusta vastaan. Eli heikentäisi kustannuskilpailukykyä ja jarruttaisi talouden ponnistusta kestävälle kasvu-uralle.

Kilpailukykysopimuksen syntyminen sai hallituksen luopumaan ohjelmassaan mainitsemistaan, sopimukselle ehdollisista 1,5 miljardin euron lisäsäästöistä ja veronkorotuksista. Listalla oli sopeutuskohteita sosiaalietuuksista teollisuuden energiaverotukseen.

Hallituksen päätöksiä pitäisi keväällä ohjata myös toinen lupaus. Suora lainaus hallitusohjelmasta: ”Teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä hallituksen toimesta”.

Energiaverotuksen kiristäminen iskisi nimenomaan teollisuusyrityksiin, jotka käyvät kovenevaa kansainvälistä kilpailua. Metsäyhtiöiden tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin, eikä kustannuksia voi maailmanmarkkinoilla siirtää hintoihin. Kustannusten kotikutoinen tehtailu siirtäisi Suomessa sijaitsevia työpaikkoja ja tuotantoa vaaravyöhykkeelle.

Hiilivuodon riski eli riski siihen, että tuotanto siirtyy halvempien kustannusten maihin, on jo huomattava. Tästä syystä teollisuus tarvitsee reilun kilpailuasetelman. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintaedellytykset ovat vastaavat kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Esimerkiksi energiapolitiikka on herkkä kokonaisuus, johon suunniteltavien muutosten vaikutukset kansainvälisiin yrityksiin täytyy huomioida.

Hallitus etsii parhaillaan perustellusti lisärahoitusta rajuista leikkauksista kärsineeseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, mutta rahoituslähteenä teollisuuden energiaverotus on väärä osoite. Tutkimustoiminta ja innovaatiot ovat metsäteollisuuden tulevaisuudelle elintärkeitä.  Metsäteollisuus tekee tutkimustoiminnassa yhteistyötä pk-yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, yli toimialarajojen.

Hallituksen sitoumusten merkitystä korostaa Suomen Pankin maaliskuinen analyysi, jonka mukaan finanssikriisin alkuvaiheessa heikentynyttä kustannuskilpailukykyämme ei ”toistaiseksi ole pystytty juuri korjaamaan”.  Vaikka Suomen Pankin samassa yhteydessä julkistama talouskatsaus antaa hieman aiempaa valoisamman kuvan Suomen talouden lähiaikojen näkymistä, erityisesti tehdasteollisuudessa on vielä paljon tehtävää.

Poliittisille päättäjillä seuraava näytönpaikka tulee vastaan huhtikuun lopussa. Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat uudistuksista syksyllä.

Kommentit

2 kommenttia “Hallitus ei saa rikkoa kilpailukykysopimusta – veronkiristys iskisi kansainvälisimpiin yrityksiin ”

  1. juha

    Globalisaatiota tukeva KiKy tarkoittaa ,sen ymmärryksen mukaan joka minulla on , Investointeja tulevaisuudessa posthumaaniin 5 gee artificial intelligence controlled internet of the things – systeemiin.
    Joten Valtionverotus niille , vaikkei olekaan liberaalin maarkkinatalouden näkökulmasta järkevin ratkaisu , puolustaa Inhimmillistä näkökulmaa
    tuleviin työmarkkinoihin.
    Muutoinkin Liberaalin talouspolitiikan ” sokeaksi pisteeksi ” jää globokikyssä että hitaasti mutta varmasti kansantalouden kokonaisvauraudesta aina vain suurempi osa häviää pois kotimarkkinoilta.
    Teollistumisen alkuaikoina halvat raaka-aineet olivat isoin osa tuotosta.
    Kun nyt Työvoima ja niiden kustannukset ovat siinä asemassa , on mielestäni selvää globaalitalouspolitiikka ei ole Suomen parhaaksi.

  2. Venna

    Kilpailukyvyn osalta metsäteollisuus voisi keskittyä logistiikkaan, josta saatavat säästöt olisivat todella merkityksellisisä sekä kilpailukyvyn että yritysten tulosten kannalta.

    Teillä kestää valmiin tuotteen toimittamiseen eurooppalaiselle asiakkaalle kolmisen viikkoa. Ruusu Afrikasta tulee suomalaiseen kauppaan alle viikossa ja salaatti italian pellolta muutamassa päivässä.

    No, ne osaavatkin logistiikan. Teillä metsäteollisuudessa valmista tuotetta siirretään laatikosta toiseen kuljetusketjun aikana useita kertoja. Se seisoo matkalla useissa varastoissa. Näistä laatikosta toiseen siirtämisestä ja varastoissa seisottamisesta tulee kustannuksia enemmän kuin palkkakulut tehtaalla tonnia kohti.

    Logistiikkaketjunne kannolta asikkaalle on todella ihmeellinen. Puuta seisoo pinoissa metsässä. Puuta seisoo tehtaan kentällä ja valmiit tuotteet tehtaan tai satamien varastoissa.

    Turhia kuluja ei kuitenkaan valtiovallan taholta teollisuudelle pitäisi asettaa.

Jätä kommentti