Viennin kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa omin toimin
Metsäteollisuudella on hyvät mahdollisuudet menestyä Suomessa, kunhan toiminta säilyttää kilpailukykynsä. Meillä on modernit tuotantolaitokset, raaka-ainetta, energiaa ja osaavaa työvoimaa.
Ainoastaan yksityisen sektorin menestys voi pysäyttää huoltosuhdekriisimme
Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous, jonka kauppa- ja vaihtotase ovat kääntyneet negatiivisiksi. Hyvinvointivaltion rahoituspohja romahtaa, mikäli julkisen talouden velkaantumisen ja ikääntymisen aiheuttaman kestävyysvajeen rinnalla ulkomaankaupan rakenne jää pysyvästi alijäämäiseksi.
Parempi investointiympäristö metsäisiä markkinoita kehittämällä
Jokainen maa maailmassa haluaa verotuloja ja hyvinvointia tuottavan tulevaisuuden teollisuustuotannon sijoittuvan oman maan rajojensa sisään. Metsäteollisuuden tulevaisuuden menestys perustuu yksinkertaisimmillaan uusiutuvan puuraaka-aineen kestävään käyttöön, mikä yhdistettynä kuluttajien ympäristötietoisuuden kasvuun on lyömätön yhdistelmä. Suomenkin on hyvä oivaltaa kokonaisuus: metsäteollisuudella on suotuisa tulevaisuus mutta Suomen rooli alan menestyksessä riippuu Suomesta itsestään.
Suomi elää metsästä – myös tulevaisuudessa, jos niin haluamme
Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä aina 1990-luvun alkuun oli taloutemme selkäranka rakennettu puusta: metsäteollisuudesta ja sen ympärille rakentuneesta konepajateollisuudesta. 1980-luvulla lanseerattiin iskulausekin “Suomi elää metsästä”. Usko hyvään tulevaisuuteen oli vankka. 1990-luvun alkuvuosien lamasta selvittiin Nokian kovan kasvun vetäminä melkein säikähdyksellä. 2000-luvulla suomalaisten tulevaisuudenusko on joutunut kovalle koetukselle.
Uskontoa vai laskentoa?
Vapo suurimpana turpeentuottajana on julkisesti luvannut laittaa omat vesistöpäästönsä minimiin seuraavien kolmen vuoden aikana. Nyt vallalla tuntuu olevan hirveä kiire, lopettaa turpeen käyttö Suomessa mahdollisimman nopeasti. Millä syyllä tahansa. Kaukolämmöntuottajia suorastaan vaaditaan luopumaan turpeen käytöstä. Mutta mitä kattiloihin laitettaisiin tilalle?
Keskuskauppakamari Pääekonomisti Maarit Lindström työskentelee Keskuskauppakamarissa. Maarit seuraa talous- ja elinkeinopolitiikkaa sekä koordinoi kauppakamariryhmän teemakohtaista edunvalvontaa. Viimeisin kirjoitus:
Yritysten kasvu- ja kilpailukykyedellytyksistä huolehtiminen yhdistää Keskuskauppakamarin ja Metsäteollisuuden hallitusohjelmatavoitteita
